Oluen ominaispaino ja sen mittaaminen

Ominaispaino määrittää vierteen tiheyden suhteessa veden tiheyteen eli käytännössä se kertoo meille paljonko vierteessä on sokeria. Ominaispainon avulla pystytään arvioimaan oluen alkoholin määrä kuin myös päättelemään onko käyminen ohi. Pakolliset mittausvaiheet edellä mainittujen asioiden selvittämiseksi on ennen hiivausta sekä käymisen jälkeen. Lisäksi saatat toisinaan haluta tietää, millä tasolla ominaispaino (SG, specific gravity) huitelee mäskäyksen jälkeen. Tämän tiedon avulla voit tehdä mahdollisia korjaustoimenpiteitä.

Ominaispainon mittaamiseksi voidaan käyttää paria keinoa. Molemmissa on puolensa, mutta uskoisin refraktometrin käytön olevan suositumpaa kuin hydrometrin. Miksi se refraktometri on suositumpi? Koska sitä varten saat otettua näytteen helpommin ja näytteen koko on suurin piirtein 100 kertaa pienempi (muutama pisara vs. pari desilitraa). Kirjoitanpa kuitenkin molempien käytöstä, jotta voit ihan itse päättää kumpaa käytät.

a. hydrometria (areometri) varten tarvitset n. 2dl vierrettä mittalasiin, jotta se ei osu pohjaan. Näytteen ottaminen vaihtelee oluen valmistusvaiheen mukaisesti. Keiton ja jäähdyttämisen jälkeen saat näytteen helposti nappaamalla vierettä tuon parin desilitran verran, kun olet siirtämässä vierrettä käymisastiaan. Käymisen jälkeen tai aikana saat näytteen käymisastian hanan avulla tai esimerkiksi ns. olutrosvon avulla. Huom! Mikäli aiot laittaa näytteen takaisin vierteen sekaan, varmista että kaikki välineet ovat kunnolla puhdistettuja ja desinfioituja. Toki olutrosvon joudut desinfioimaan joka tapauksessa, koska vierteeseen ei saa koskea millään desinfioimattomalla. Usein näytettä ei kaadeta takaisin, koska se lisää kontaminaation riskiä.

Tietenkin yksi vaihtoehto on ominaispainomittarin laittaminen suoraan käymisastiaan, mutta silloin et saa tehtyä “makutestiä.” Lisähaasteetta saattaa tuoda myös käymisestä aiheutuneet vaahdot.

b. refraktometria varten tarvitset vain pari pisaraa vierrettä. Näyte otetaan pienellä pipetillä (tulee tuotteen mukana useimmiten), jonka tilavuus on parin millilitran luokkaa. Näin ollen joudut ottamaan hieman ylimääräistäkin, mutta se ei haittaa, koska saat siinä samalla maistettua vierrettä. Käymisen jälkeen tai aikana suosittelen valuttamaan pienen näytteen erilliseen astiaan käymisastian hanan avulla. Mikäli käymisastiassasi ei ole hanaa, voit myös avata käymisastian ja ottaa näytteen suoraan käymisastiasta (HUOM! Muista desinfioida näytteenottovälineesi, mikäli otat näytteen suoraan astiasta).

Lisäksi refraktometria tulkitessa pitää ottaa huomioon, että käymisen jälkeen tarvitset oikean ominaispainon saamiseksi sen näyttämää Brix -arvoa. Useimmat nettilaskurit vaativat myös Brix -arvon ennen käymistä laskiessaan alkoholipitoisuuden.

Näytteitä ottaessa tärkeintä on kirjata ylös ominaispaino, koska lopullisen alkoholipitoisuuden saat laskettua OG:n ja FG:n avulla. Hetkinen, mikäs ihmeen OG ja FG? OG eli Original Gravity on vierteen ominaispaino ennen hiivausta ja FG eli Final Gravity on vierteen ominaispaino käymisen jälkeen. Ominaispaino laskee käymisen aikana, koska hiiva syö vierteestä käymiskelpoiset sokerit.

Näytteen tulkitseminen on loppujen lopuksi yksinkertaista, kunhan on laskukaavat tai valmiit laskurit lähettyvillä. Alla on laskukaavoja, joilla voit laskea Brix, SG arvoja ja alkoholitilavuuden.

Brixin muuntaminen ominaispainoksi

SG = 1 + (0.004 * Brix), esimerkiksi 1 + (0,004 * 12) = 1,048

Toinen vaihtoehto on kerrata Brix -lukema neljällä, josta saat suurin piirtein oikean ominaispainon. Esimerkiksi 12 Brix kääntyisi 12 * 4 = 48, eli 1,048 SG

Alkoholiprosentin laskeminen OG:n ja FG:n avulla

ABV = (OG - FG) / 0,00738, esimerkiksi (1,064 - 1,012) / 0,00738 = 7,04607

Loppuun voisin vielä heittää huomion, että vierteen pitää olla oikean lämpöistä mittauksia tehdessä. Usein refraktometreissa on lämpötilakorjaus, mutta hydrometreissa vierteen pitää yleensä olla 20 asteista (lue tuoteselosteesta, mikä on oikea lämpötila). Mikäli syystä tai toisesta vierre ei ole 20 asteista, joudut tekemään lämpötilakorjauslaskelman.

Laskukaava lämpötilakorjaukselle

OG = OG + (T1 - T2) / 4 * 0.001

T1 = vierteen lämpötila
T2 = mittarin tarvitsema lämpötila

Eli käytännössä 45 asteiselle vierteelle laskukaava olisi 1,064 + (45 -20) / 4 * 0,001 = 1,0703

Loppujen lopuksi kyseessä on hyvinkin yksinkertainen asia, vaikka aiheeseen liittyen löytyykin kaikenlaisia laskukaavoja ja välineitä.